torstai 21. maaliskuuta 2019

HUUTOON ON VASTATTAVA

Iloitsen suunnattomasti nuorten aloittamista kansainvälisistä ilmastonmuutosta vastustavista marsseista. Vihdoinkin alkaa tapahtua!
  
Ihan vastikään, viime marraskuisessa Suomen luonto-lehden kolumnissani muistelin kuinka maailman nuoriso viisikymmentä vuotta sitten 1968, marssien protestoi voimakkaasti rauhan puolesta niin ydin- kuin  Vietnamin sotaa vastaan, vaati rotusorron, siirtomaavallan, diktatuurien, suurpääoman ja korporaatioiden lopettamista, vaati sukupuolten tasa-arvoa ja apua kehitysmaille ym.  Ja samalla ihmettelin kuinka jo tuolloin tiedonsaannin ollessa vaikeaa sen niukkuuden vuoksi, nuoriso oli aktiivista ja solidaarista. Ja kuinka nyt some-aikana, jolloin tietoa suorastaan tulvii niin, että vaikeutena on oikean tiedon löytäminen, nuoriso on hiljaa meitä kaikkia koskevasta, ihmiskunnan tähänastisesta suurimmasta uhasta, ilmastonmuutoksesta.

On rohkaisevaa kuinka nopeasti asia tässäkin suhteessa muuttui. Nuorten ilmastoahdistuksessa on valtava energialataus ja tämä on hieno liikkeellepaneva voima. Tähän huutoon on vastattava ja jatkettava muutosta toimenpiteiden tasolla. On ihmetelty ja etsitty syitä nuorten poliittisen äänestysaktiivisuuden vaisuuteen. On arveltu nuorten kokevan epäluottamusta politiikan tekijöitä ja poliittista päätöksentekoa kohtaan. Näin varmaan onkin. Nyt on oiva tilaisuus ja korkea aika myös korjata tätä epäkohtaa. Kaikkihan elämän kaikilla tasoilla perustuu keskinäiseen luottamukseen, joka juuri julkaistussa YK:n onnellisuusraportissa yllättäenkin tutkitusti todettiin yhdeksi suomalaisten kokeman onnellisuuden kulmakiveksi. Keskinäinen luottamus. Suomi lisäsi onnellisuuden kärkimaana etumatkaansa muihin.

Nuorten luottamusta politiikkaan ja sen tekijöihin ilmaston muutoksen torjunnassa eivät lisää pelkät puheet vaan nyt on myös toimittava. Tätä luottamusta eivät ole omiaan lisäämään johtavien poliitikkojen harkitsemattomat tai peräti tahallisesti harhaanjohtavat lausumat, kuten esim. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin Yle TV1:n vaalitentissä esittämä suoranainen syytös nuorisoa kohtaan ilmastomarsseista puhuttaessa. Siinä hän sysäsi vastuuta nuorille yksilöinä syyttäen näitä vaatteiden ja mobiililaitteiden ostamisesta. Essayah kertoi myös olevansa valmis keskustelemaan nuorten kanssa siitä, millaisia konkreettisia toimia he haluavat. Tässäkin hän sysää vastuun toimista nuorille, kun poliitikon tehtävä on juuri kertoa millaisin toimin tavoitteeseen päästään eikä olettaa, että nuoret itse senkin tekevät.

Luottamuksen lisäämistä politiikkaan ei niinikään ollut vastaavassa tilanteessa nykyisen toimitusministeriön pääministerin Juha Sipilän toteamus siitä kuinka turpeenpolttoa ja sen tukemista ”ei- fossiilisena” polttoaineena voidaan jatkaa. Nuoret ovat sen verran valveutuneita nykyään, että hekin tietävät turpeen olevan fossiilinen aine ja sen polttamisesta koituvat haitalliset päästöt niin ilmakehään kuin vesistöön ovat kokonaisuudessaan kivihiiltäkin suuremmat.

Nuoret ovat valveutuneempia ja valistuneempia kuin me ikäpolveni nuoret olimme aikoinamme. Viisikymmentä vuotta sitten protestoineet nuoret olivat 20 – 25- vuotiaita ja nyt liikkeellä ovat 15 -20 vuotiaat. Koko nuorisokäsite on siis myös muuttunut. Tämä muutos varhaisemmaksi on varmaankin paitsi koko yhteiskuntamme, myös erityisesti kehittyneen ja maailmallakin kunniaa niittäneen koulutusjärjestelmämme ansiota.

Velvollisuutemme on siis juuri tästäkin syystä pitää nuorisostamme ja lapsistamme huolta. Koulutuksesta ja opetuksesta tinkiessämme ammumme itseämme jalkaan ja syömme tulevaisuuttamme kansakuntana. 

Mutta miksi nuoret kokevat politiikan ja äänestämisen etäisenä ? Onko niin, että heidän mielestään vaikuttamismahdollisuudet muin keinoin  esim. sosiaalisen median kautta on tehokkaampia. 

Käsitykseni mukaan Sitran viimeisin ilmastobarometri osoittaa, että juuri nuoret ovat keskimääräisesti muita ikäryhmiä halukkaampia ja valmiimpia ilmastotoimiin. Tällaisia voivat olla mm. verojen nostaminen, ilmastopakolaisten vastaanottaminen, uusien polttomoottoriautojen kielto, tavaroiden hankkimisen vähentäminen ja sähkön säästäminen. Niinikään nuorten valmius hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä lihansyöntiä ja autoilua on muita ikäryhmiä suurempaa. Alle kolmekymmentävuotiaat ovat laskeneet omien ympäristöpäästöjensä hiilijalanjäljen muita ikäryhmiä aktiivisemmin sekä paremmin kompensoineet omien toimiensa päästöjä.

Tulevaisuusbarometrin mukaan äänestyspäätöksen kärkiperusteena on ilmastonmuutos. Barometrissä todetaan myös nuorten odottavan tulevaisuutta innolla ja pitävän sitä suurena mahdollisuutena.

Yhtäkaikki jos ja kun minua pidetään jonkinasteisena luontoihmisenä, en voi sallia sitä tilannetta, että nuoret kokisivat minut välinpitämättömäksi heidän aidon ahdistuksensa suhteen. Minun sukupolveni on ilmaston sössinyt ja velvollisuuteni on myös osallistua sen siivoamiseen. En kerrassaan voi katsoa tilanteen kehittymistä sivusta, vaan haluan olla yhteisessä rintamassa nuorisomme kanssa. Siksi olen ehdolla päästä vaikuttamaan nuorten parempaa tulevaisuutta rakentavaan lainsäädäntään.